Tove Jansson, Tarja Halonen, Siiri Angerkoski ja Kaija Koo ansaitsisivat oman liputuspäivän. Tätä mieltä ovat Motiivin kyselyyn vastanneet tubettaja Miska, Herra Arkisto Eero Ylitalo sekä kirjailija ja feministi Rosa Meriläinen. Entä kenen kunniaksi presidentti Tarja Halonen ja JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine nostaisivat lipun salkoon?
Siniristiliput liehuvat tänään Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi. Tänä vuonna juhlintaan on aivan erityinen syy, sillä Canthin syntymästä on tasan 175 vuotta.
Minna Canth oli tuottelias kirjailija, kipakka yhteiskunnallinen keskustelija ja aikansa mielipidevaikuttaja. Hän puolusti köyhiä ja vähäväkisiä sekä tyttöjen ja naisten oikeutta koulutukseen ja tasa-arvoon.
Toistaiseksi hän on ainoa suomalainen nainen, joka on saanut oman liputuspäivän. Mutta ketkä muut naiset ansaitsisivat oman liputuspäivän ja miksi?
Sitä Motiivi kysyi presidentti Tarja Haloselta ja muutamilta muilta julkisuuden henkilöiltä. Leikkimieliseen kyselyyn sai ehdottaa niin kuolleita historian hahmoja kuin eläviä ja syystä tai toisesta ansioituneita naisia.
Tove Jansson ja Tarja Halonen löytyvät monen vastaajan listalta.
Monen vastaajan listalla toistui kaksi nimeä, Tove Jansson ja Tarja Halonen, mutta yllätyksiäkin mahtui mukaan.
Herra Arkiston suosikit
Eero Ylitalo tunnetaan Jahti-tietovisailun Herra Arkistona, joka tietää lähes kaiken. Ennen eläkkeelle jääntiään hän työskenteli Oulun kaupungin tietopalvelupäällikkönä. (Kuva: MTV/Saku Tiainen)
Oululainen Eero Ylitalo on tullut yleisön tutuksi tietokilpailijana ja tietokilpailukysymysten laatijana. Hän on mukana myös MTV:n Jahti-visailuohjelmassa, jossa hänet tunnetaan lempinimellä Herra Arkisto.
Häkellyttävän hyvin vuosiluvut muistava Ylitalo laukoo lonkalta viisi liputuspäivän ansaitsevaa naista. Tässä Herra Arkiston suosikit perustelujen kera:
Sara Wacklin (1790–1846)
Wacklin jäi historiaan Suomen ensimmäisenä naiskirjailijana. Vuonna 1844–1845 hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Hundrade minnen från Österbotten (Sata muistelmaa Pohjanmaalta).
Lisäksi Wacklin opiskeli ensimmäisenä suomalaisena naisena Sorbonnen yliopistossa, perusti synnyinkaupunkiinsa Ouluun tasokkaan tyttökoulun ja edisti muutenkin tyttöjen koulutusta ja tasa-arvoa.
Siiri Angerkoski (1902–1971)
Angerkoski muistetaan parhaiten Pekka ja Pätkä -elokuvien Justiinan roolista mutta hän esiintyi kaikkiaan 98 elokuvassa. Angerkoski onkin kaikkein eniten elokuvarooleja tehnyt suomalaisnäyttelijä miehet mukaan lukien.
Miina Sillanpää (1866–1952)
Sillanpää kävi vain kiertokoulun ja tehtaan koulun mutta kohosi Väinö Tannerin hallituksen (1926–1927) toiseksi sosiaaliministeriksi. Niinpä hänestä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri.
Lisäksi Sillanpää vaikutti pitkään sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä ja toimi kansanedustajana 38 vuotta. Hän oli yksi yhdeksästätoista ensimmäisestä naiskansanedustajasta, jotka valittiin 1907.
Ensimmäinen naisolympiavoittaja Ludovika Jakobsson on liputuspäivän väärti.
Tarja Halonen (s. 1943)
Halonen on Suomen tasavallan 11. presidentti ja ensimmäinen naispresidentti. Hän astui virkaan 1. maaliskuuta 2000 ja hänet valittiin toiselle kaudelle 2006.
Halonen toimi pitkään SDP:n kansanedustajana. Lisäksi hän oli kolmesti ministerinä: sosiaali- ja terveysministerinä, oikeusministerinä ja ulkoministerinä.
Ludovika Jakobsson (1884–1968)
Jakobsson oli ensimmäinen suomalainen naisolympiavoittaja ja taitoluistelun kolminkertainen maailmanmestari. Hän voitti kultaa yhdessä aviomiehensä Walter Jakobssonin kanssa vuoden 1920 Antwerpenin kesäolympialaisten pariluistelussa.
Tubettaja Miskan nelikko
Miska Haakana on Suomen tunnetuimpia tubettajia. Lisäksi hän kilpailee Selviytyjät Suomi -ohjelmassa. (Kuva Nelonen/Lars Johnson)
Miska Haakana on yksi Suomen tunnetuimmista tubettajista. Miska MH Youtube-kanavalla on yli 180 000 tilaajaa ja videoita on katsottu yli kaksi miljoonaa kertaa.
Tv-katsojien tutuksi Haakana on noussut Nelosen tämän kauden Selviytyjät Suomi -ohjelmasta. Siinä joukko julkkiksia kamppailee keskellä Filippiinien viidakkoa.
Miskan listalta löytyy niin presidentti kuin pop-tähtikin.
Tove Jansson (1914–2001)
Jansson vei töillään Suomea ihmisten tietoisuuteen ympäri maailmaa, ja hänellä on suuri merkitys miljoonien lasten ja lastenmielisten elämässä. Yrittäkääpä tehdä perässä!
Tarja Halonen (s. 1943)
Halonen rikkoi paletin olemalla ensimmäinen Suomen naispresidentti ja onnistui tehtävässä niin ylivoimaisesti, että sai suurimman osan suomalaisista puolelleen. Halonen on myös vaatimaton ja rento ihminen, jonka kanssa voisi juoda kahvit ja jutella niitä näitä. Kukapa ei haluaisi koko kansan Tarjalle omaa liputuspäivää?
Miskan listalta löytyy oma äiti, presidentti ja pop-tähti.
Oma äiti
Äitienpäivä on yleinen liputuspäivä, mutta se oma äiti on aina paras. Siksi lippu salkoon!
Kaija Koo (s. 1962)
Kaija Koo eli Kaija Kokkola on energinen ja tehnyt hienon uran, joka jatkuu edelleen. Hän osoittaa esimerkillään, ettei iällä ole merkitystä, jos asenne on kohdallaan. Lisäksi hänen biisinsä ovat yksinkertaisesti kovia.
Rouva Suorasuun viisikko
Rosa Meriiläinen viihtyy parhaiten hameessa mutta tällä kertaa hänet puettiin puvuntakkiin, solmioon ja paitaan. (Kuva: Vesa Tyni)
Ex-kansanedustaja ja kirjailija Rosa Meriläinen tunnetaan suorapuheisuudestaan ja naurustaan. Motiivin haastattelussa hänestä ja päivän syntymäpäiväsankarista Minna Canthista löytyi yllättävän paljon yhteistä. Lue tammikuussa julkaistu juttu tästä.
Meriläinen noudatti virallista liputusetikettiä, jonka mukaan lipustupäivän voi saada vain kuollut henkilö. Tässä Meriläinen ehdokkaat:
Tove Jansson (1914–2001)
Poikkeuksellisen pitkän uran tehnyt ja kansainvälisesti tunnettu suomenruotsalainen taiteen moniosaaja. Vihreät ja RKP ovat ehdottaneet, että sisäasiainministeriö määräisi elokuun yhdeksännen Tove Janssonin liputuspäiväksi.
Liputuspäivä astiakaapin keksijälle Maiju Gebhardille.
Maiju Gebhard (1896–1986)
Gebhard oli kotitalousopettaja ja muistetaan erityisesti Työtehoseurassa keksimästään astiankuivauskaapista. Arkea helpottava keksintö on ollut erityisen merkityksellinen naisten vapaudelle ja elämän sujumiselle.
Aurora Karamzin (1808–1902)
Karamzin oli Pietarin Talvipalatsin hovineiti, josta tuli suomalaisen sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja.
Lucina Hagman (1853–1946)
Naisliikkeen pioneeri, Naisasialiitto Unionin ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja ja Martta-järjestön perustaja. Feministi isolla kirjaimella.
Helvi Sipilä (1915–2009)
Komea kansainvälinen ura, joka huipentui valintaan YK:n apualaispääsihteeriksi. Nainen rauhan ja kehityksen asialla.
Tarja Halonen liputtaisi Miina Sillanpäälle
Motiivin kyselyyn osallistui myös presidentti Tarja Halonen.
– Liputan Miina Sillanpään liputuspäivän puolesta. Sillanpää jatkoi Minna Canthin jalanjäljissä omalla poliittisella työllään, perustelee Halonen valintaansa.
Entä kenelle JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine haluaisi oman liputuspäivän?
– Ainakin Tarja Halonen on liputuspäivän ansainnut. Hän rikkoi lasikaton tultuaan valituksi Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi ja hän on muutenkin kunnostautunut tasa-arvon ja tyttöjen oikeuksien puolustajana, hän perustelee.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistaisi liputuspäivällä yksinhuoltajia ja matalapalkkaisia naisia.
Lisäksi Niemi-Laine haluaisi muistaa yhtä naisryhmää, jota harvoin edes juhlapuheissa muistetaan.
Yksinhuoltajat ja matalapalkkaiset naiset ovat ansainneet liputuspäivän.
– Oma äitini kasvatti yksin kolme lasta tehden samalla vaativaa työtä laitoshuoltajana. Hän ja muut yksinhuoltajat sekä matalapalkkatyötä tekevät naiset ansaitsevat liputuspäivän. Se on samalla muistutus työnantajapuolelle ja meille kaikille siitä, että kymmenet tuhannet lapset kasvavat kodeissa, joissa huoltaja tekee pitkää päivää pienellä palkalla.
Oman liputuspäivän on saanut kuusi miestä mutta vain yksi nainen.